Milloin lääkärille, milloin optikolle? Ammattihenkilöasetuksen pykälä 16:n mahdollista poistumista odotetaan – Silmäaseman optikkokyselyssä korostuu asiakasohjauksen merkitys
Suomen hallituksen keväällä tekemä päätös ammattihenkilöasetuksen 16 pykälän poistamisesta antaa mahdollisesti optikolle jatkossa valtuudet määrätä silmälaseja ilman silmälääkärin erillistä lupaa asiakkaille, joille on tehty jokin kirurginen toimenpide kuten linssi- tai laserleikkaus. Silmäaseman optikoilleen teettämästä kyselystä selviää, että optikot suhtautuvat muutokseen positiivisesti – taustalla on erityisesti asiakkaan arjen helpottuminen entisestään sekä ammattihenkilöiden keskittyminen juuri siihen, mikä on heidän oman osaamisensa ytimessä.
Kesällä 2024 toteutettuun Silmäaseman optikoiden osaamiskyselyyn vastasi kaikkiaan 233 Silmäasemalla työskentelevää optikkoa – merkittävä valtaosa.
Kyselyn vastauksista selviää, että pykälä 16:n muutosta odotetaan pääosin innolla. Kun optikoita pyydettiin arvioimaan asetuksen poistumisen aiheuttamia tuntemuksia, oli tulos selkeästi positiivinen: 8 (mediaani) asteikolla 1-10. Innokkuutta asiaan kasvattavaa avointen vastausten mukaan kokemus siitä, että asiakkaan asioinnista tulee jatkossa entistäkin sujuvampaa.
Moni vastaaja nostaa esille asiakaspalvelun nopeutumisen ja parantumisen entisestään erityisesti siksi, että muutoksen jälkeen optikko voi tehdä lasimäärityksen ilman erillistä lupaa valtaosalle väestöstä. Moni toivoo muutoksen johtavan myös lääkäriaikojen vapautumiseen, kun niin sanottujen selkeiden tapausten näöntutkimukset voi hoitaa itse. Silmäasemalla jo pitkään voimassa ollut käytäntö lasinmäärityksestä hoitavan lääkärin luvalla on toiminut erittäin hyvin niissä tapauksissa, joissa potilaalla on hoidossa oleva silmäsairaus.
”Muutosta on varaa odottaa innolla, kun osaaminen on jo korkealla tasolla. Silmäasemalla tulevan muutoksen mukainen työskentely on ollut arkipäivää jo pidempään: meillä n. 80-90 % optikoista määrää säännöllisesti laseja pykälän 16 alla oleville potilaille jo nyt erillisten lääkärien antamien lupien myötä tai ennen varsinaista lääkärin vastaanottoa tehtävän linssimäärityksen yhteydessä. Silmäaseman optikoilla on korkean osaamistasonsa vuoksi jo valmius toimia muutosten mukaisesti. Työskentely moniammatillisissa tiimeissä ja läheinen lääkäriyhteistyö tulee jatkumaan vastaisuudessakin asiakkaan hyväksi”, johtava optikko Petri Eskola sanoo.
”Silmäasemalla optikoiden vastaanotolla käy eniten yli 40-vuotiaita asiakkaita. Erityisesti 70 ikävuoden jälkeen asiakkaat painottuvat silmälääkäreille, kuten oheinen kuvaaja (liitetiedosto) kuluvalta vuodelta 2023 osoittaa. Tätä selittää se, kuinka 70 ikävuoden jälkeen silmäsairauksien ja myös silmäsairauksille altistavien perussairauksien määrä kasvaa. Optikoiden ja silmälääkäreiden tiiviin yhteistyön myötä asiakas ohjataan suoraan juuri oikealle asiantuntijalle”, johtava ylilääkäri Kaisu Järvinen kertoo.
Silmälääkärikäyntien tarve ei vähene jatkossakaan – lääkärille ohjattavien potilaiden tunnistaminen ja erityisesti alle 8-vuotiaat avainasemassa
Optikot toivovat kyselyn perusteella koulutusta kaikkiin pykälä 16:n asiakasryhmiin liittyen. Koulutuksen toivotaan olevan luonteeltaan kertaavaa ja oikeista toimintatavoista muistuttavaa.
”Pykälä 16:n tuleva muutos ei tule vaikuttamaan nykyisiin toimintatapoihimme: sellaiset asiakkaat, joiden silmät vaativat lääkärin huomiota, ohjataan edelleenkin silmälääkärille, vaikka silmälasit voikin määrittää. Jo nykyisellään meillä on paljon potilaita, joita hoitavat sekä optikot että silmälääkärit. Edelleen on erittäin tärkeää kyetä tunnistamaan lääkärille ohjattavat tapaukset, esim. riskiryhmät ja oireiset, jotka vaativat aina lääkärin huomiota. Optikot eivät jatkossakaan ota kantaa hoitoon, määrää hoitoja tai tee diagnooseja itsenäisesti, mutta toimivat Silmäasemalla hyödyntäen osaamistaan laajemmin kuin toimialalla yleisesti”, Järvinen sanoo. “Silmäasemalla optikko on todellakin terveydenhuollon ammattihenkilö”, Järvinen jatkaa.
Optikko-silmälääkäri-työparina toimiminen tärkeää sekä asiakkaan että ammattilaisen kannalta
Kyselystä selviää, että n. 80-90 % Silmäaseman toimipaikoissa työskentelevistä optikoista on tottunut määräämään laseja niin silmäleikatuille, silmäsairaille ja alentuneesta näöntarkkuudesta kärsiville asiakkaille. Kyselystä selviää, että ainoa pykälän 16 alainen ryhmä, jolle optikot eivät ole tottuneet rutiininomaisesti määräämään laseja, ovat alle 8-vuotiaat. Tämä selittyy nykyisellä hyvin perustellulla lainsäädännöllä, jonka mukaan alle 8-vuotiaan näöstä huolehtiminen kuuluu silmälääkärille.
”Kyselystä selvisi, että optikoilla on selkeä huoli alle 8-vuotiaiden tutkimisesta. Huolta selittää lasten kehittyvä näkö, johon voi vääränlaisella lasikorjauksella pahimmassa tapauksessa aiheuttaa pysyvää vauriota. Alle 8-vuotiaiden tutkiminen on todettu riskialttiiksi sekä optikoiden itsensä että silmälääkäreiden mielestä, ja tästä syystä Silmäasemalla tutkimukset sisältäen lasinmäärityksen tapahtuu jatkossakin silmälääkärin ohjauksessa tai yhteistyönä”, Järvinen sanoo.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: Silmäaseman viestintä, viestinta@silmaasema.fi, p. +358 50 4781 508 (ark. klo 9-16)