Tutkimukset osoittavat: Näön heikkenemisen hinta näkyy muuallakin kuin silmien hoidossa – muutoksiin kannattaa reagoida ajoissa
Näkö voi heikentyä vähitellen niin, että muutokseen ehtii sopeutua. Silmäaseman tutkimuksen mukaan moni suomalainen havahtuu silmäterveyteensä vasta ongelmien ilmaantuessa. Tutkimustieto kertoo, että heikentyneeseen näköön liittyy myös yksilön arkea laajempia vaikutuksia.
Silmäaseman Näin Suomi näkee 2026 -tutkimuksen mukaan 52 prosenttia suomalaisista keskittyy silmäterveydessään nykyhetkeen ja arjessa pärjäämiseen tai ajattelee asiaa vasta ongelmien ilmaantuessa. Kun arki sujuu ilman oireita, ennakoiva silmäterveydestä huolehtiminen jää 62 prosentilla tekemättä.
Silmäaseman johtava ylilääkäri Kaisu Järvinen on nostanut esiin silmäterveydenlukutaidon merkityksen. Olennaista on tunnistaa näköön liittyviä oireita ja riskejä sekä hakeutua oikea-aikaisesti tutkimuksiin sen sijaan, että näön vähittäiseen heikkenemiseen vain sopeuduttaisiin.
”Ikääntyvän Suomen silmäterveys ei ole marginaalikysymys. Silmäterveys on yksi kustannustehokkaimmista tavoista tukea ikääntyvän väestön toimintakykyä. Kyse ei ole siitä, onko meillä varaa hoitaa näköongelmia ajoissa, vaan siitä, onko meillä varaa jättää ne hoitamatta”, sanoo Kaisu Järvinen, johtava ylilääkäri Silmäasemalta.
Heikentyneen näön vaikutukset ulottuvat omaa arkea pidemmälle
Vuonna 2026 Duodecim-lehdessä julkaistu katsaus kokoaa tutkimustietoa heikentyneen näkökyvyn vaikutuksista Suomessa. Katsauksen mukaan heikentyneeseen näkökykyyn liittyy vuosittain 1,9 miljardin euron suorat lisäkustannukset. Epäsuorien lisäkustannusten arvioidaan olevan 1,2 miljardia euroa vuodessa.*
Vaikutuksia havaitaan jo lievästi heikentyneen näöntarkkuuden yhteydessä. Katsauksessa käsitellyssä suomalaisessa tutkimuksessa lievästi heikentyneeseen näöntarkkuuteen liittyvät vuosittaiset suorat kustannukset olivat yli 500 euroa* eli 27 prosenttia suuremmat kuin hyvin näkevillä.
Valtaosa suorista lisäkustannuksista ei katsauksen mukaan synny varsinaisesta silmäsairauksien hoidosta. Heikentyneeseen näkökykyyn liittyvistä suorista lisäkustannuksista yli 98 prosenttia liittyi muihin kuin silmäsairauksien hoitoihin. Suorat kustannukset syntyvät esimerkiksi lisääntyneestä terveyspalvelujen käytöstä, kuten avohoitokäynneistä ja sairaalahoitojaksoista. Heikentynyt näkökyky on yhdistetty myös lisääntyneeseen kaatumisten, vammojen ja murtumien riskiin.
Epäsuoriin kustannuksiin kuuluvat puolestaan muun muassa työttömyydestä ja ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuvat tuottavuuden menetykset. Katsauksessa heikentynyt näkökyky oli yhteydessä myös työelämään: työttömyys oli yleisempää sekä lievästi heikentyneen näöntarkkuuden ryhmässä että näkövammaisilla kuin hyvin näkevillä.
”Näön heikkeneminen voi vaikeuttaa itsenäistä arkea ja lisätä avun ja hoivan tarvetta. Jos ihminen joutuu tämän vuoksi aiemmin raskaampien hoivapalvelujen piiriin, myös kustannukset kasvavat nopeasti. Ikääntyvien määrän lisääntyessä näkökyvyn merkitys korostuu entisestään. Näkökyvystä huolehtiminen on verrattain pieni panostus siihen nähden, millaisia kustannuksia toimintakyvyn menettäminen ja lisääntynyt hoivan tarve voivat aiheuttaa. Yksilölle hyvä näkö merkitsee ennen kaikkea mahdollisuutta säilyttää itsenäisyys ja toimintakyky mahdollisimman pitkään”, sanoo Järvinen.
Näön heikkenemiseen ei kannata vain sopeutua
Silmäaseman näkökulmasta tutkimustieto korostaa ennakoivan silmäterveydestä huolehtimisen merkitystä. Näön muutoksen syy ei aina ole ihmiselle itselleen ilmeinen, eikä arjessa pärjääminen välttämättä tarkoita, että näkeminen olisi ennallaan.
Silmäterveydenlukutaidolla tarkoitetaan kykyä tunnistaa näköön liittyviä muutoksia ja riskejä sekä hakeutua oikeaan aikaan tutkimuksiin. Esimerkiksi ikääntyessä näön muutokset voidaan helposti tulkita ikänäöksi tai kaihiksi, vaikka muutoksen taustalla voi olla myös jokin muu syy.
”Näön heikkeneminen tapahtuu usein vähitellen, ja ihminen voi huomaamattaan alkaa mukauttaa omaa arkeaan siihen. Siksi on tärkeää selvittää, mistä muutos johtuu. Monia näköön vaikuttavia muutoksia voidaan hoitaa tai niiden etenemiseen voidaan vaikuttaa, mutta se edellyttää, että muutokset tunnistetaan ajoissa”, Kaisu Järvinen muistuttaa.
Silmäaseman Näin Suomi näkee 2026 -tutkimuksen mukaan näköön ja silmäterveyteen liittyvät huolet vaikuttavat ainakin jonkin verran 33 prosentin elämänlaatuun. Vaikutusta kokeneilla yleisimmät vaikutukset olivat epävarmuus liikenteessä ja lukemisen väheneminen, molemmat 22 prosenttia.
Näkeminen osana turvallista arkea
Hyvä näkö on tärkeä osa ikääntyneen turvallista arkea. Tiina Pesonen tarkasteli Oulun yliopistossa tekemässään väitöskirjatutkimuksessa muun muassa näkökyvyn ja kognition yhteyttä ikääntyneiden kotihoidon asiakkaiden kaatumisiin. Tutkimuksessa vähintään kolme kertaa kaatuneiden osuus oli 3,6 prosenttia niillä, joiden näkö ja kognitio olivat normaalit, ja 7,6 prosenttia niillä, joilla sekä näkö että kognitio olivat heikentyneet.
”Jos näön heikkenemisen taustalla on kaihi, kyse on tekijästä, johon voidaan konkreettisesti puuttua. Kaihileikkauksella voidaan parantaa kaihin heikentämää näkökykyä. Ikääntyessä muutokseen voi kuitenkin huomaamatta sopeutua, joten myös läheisten kannattaa kiinnittää huomiota näkemisen tai liikkumisen muutoksiin ja kannustaa hakeutumaan tutkimuksiin. Hyvä näkö on tärkeä osa turvallista ja itsenäistä arkea”, sanoo Silmäaseman tutkimusjohtaja, silmätautien erikoislääkäri Joonas Wirkkala.
Näkemisen muutos näkyy myös silmäleikkausasiakkaiden kokemuksissa
Silmäaseman omassa leikkausasiakkaiden kyselyssä näkemiseen liittyvän elämänlaadun muutos näkyi selvästi ennen ja jälkeen leikkauksen vastanneilla asiakkailla. 1 457 asiakkaan vertailussa näkemiseen liittyvän elämänlaadun keskiarvo nousi ennen leikkausta mitatusta 2,92:sta leikkauksen jälkeiseen 4,40:een asteikolla 1–5. Yli kahdeksan kymmenestä, 81,4 prosenttia, arvioi näkemiseen liittyvän elämänlaatunsa parantuneen.
Asiakkaiden avoimissa vastauksissa ennen leikkausta korostuivat muun muassa lukemisen vaikeudet, näön epätarkkuus, hämäränäön heikkeneminen sekä silmälasien ja piilolinssien aiheuttamat hankaluudet. Leikkauksen jälkeen asiakkaat kuvasivat muun muassa näön kirkastumista, lukemisen helpottumista, vähentynyttä silmälasien tarvetta ja arjen sujuvoitumista.
Lähteet:
Purola P, Taipale J, Uusitalo H. Heikentyneen näkökyvyn aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset. Duodecim 2026;142:629–636.
Näin Suomi näkee 2026 -tutkimuksen toteutti Kantar Finland Oy Silmäasemalle. Tutkimukseen vastasi 1 003 vähintään 15-vuotiasta suomalaista. Aineisto kerättiin Kantar Forum -paneelissa 16.–21.1.2026 ja painotettiin vastaamaan Manner-Suomen väestöä iän, sukupuolen ja alueen mukaan.
Pesonen T, Siira H, Väisänen V, Edgren J, Elo S. The role of impaired vision and declined cognition in falls and fall-related risk factors among older people receiving home care in Finland: A cross-sectional register study. European Journal of Ageing. 2025;22(1):22.
Silmäasema: Näkemisen elämänlaadun kysely silmäleikkausasiakkaille, 2025–2026.
*Luvut perustuvat Duodecimin mukaan vuosien 1999–2013 rekisteriseurantaan ja ne on esitetty vuoden 2019 tulotasossa. Ne eivät kuvaa vuoden 2026 kustannustasoa.
